sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Avajaiset ja bileet

Ihan ensiksi pitää mainita, että verkkoyhteys pätkii. Tein tunnin töitä, että sain yhteyden ja toivon, että päivitys onnistuu. Se saattaa olla viimeinen pitkään aikaan, sillä tänään illalla lähdemme matkaan!



Virallinen avajaisseremonia järjestettiin eilen lauantaina, se oli hyvin seremoniallinen rumpalityttöineen, puheineen ja lipunnostoineen.

Illalla oli juhlat - ei seremonioita, vaan paljon hyvää ruokaa, votkaa, tutustumista, esittelyjä ja puhetta. Lähdön läheisyys sai meidät poistumaan jo aikaisin.



Veneet ovat nyt kaikki koossa: kolme puolalaista, joista kaksi - Legia ja Dar Pucka - purjehduskoulu Sekstantista. Kolmas, Operon, on sekin jonkinlainen charter- tai kouluvene. Puolalaismiehistöä on ainakin parikymmentä yhteensä. Norjalainen Dufour 385, nimeltään No. 7 on pienemmästä päästä. Saksalainen teräsvene Luna on Mantan kokoluokkaa. Viime yönä saapui lopulta virolainen perinnealus Runbjarn. Yksi venäläinen on joutunut perumaan osallistumisen myrskyhaverien vuoksi, joten Pietari I:n lisäksi venäläisiä on puuvene Nika. Veneitä on yhteensä yhdeksän.

Kapteenit ja järjestäjät. Toinen vasemmalta Hanski, sitten puolalainen kippari, saksalaisen
Lunan kippari Astrid, seuraavaksi kaksi puolalaista kipparia, RusArcin Elena ja hänen
takanaan norjalainen kapu Kenneth.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Turistilla on hauskaa

Gastimme Jorma saapui 1,5 tunnin junamatkan päätteeksi Krestovsky Ostroville torstai-iltana. Lappeenrannasta on yhtä pitkä matka Pietariin ja Helsinkiin. Perjantaina olimme taas turistina, Verikirkko ja patsaspuisto.



Toisessa puistossa oli hieman erilaisia patsaita: karhu joka maasta.




"Juhannus on meillä herttainen" lukee Suomi-karhun kyljessä.

Hauskaa juhannusta!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Turistilla on rankkaa

Turistina olo on rankkaa. Tiedättehän: väsyneet jalat, jano, nälkä, pissahätä mutta ei vessaa, sopivan ruokapaikan löytämisen tuska.  Nähtävää on enemmän kuin ehdimme näiden muutamien päivien aikana.
Eremitaasiin sai jonottaa puolisen tuntia.
Nevski prospekt ei yleensä ole näin tyhjä autoista.
Liikennekulttuuri on hämmästelyn aihe. Autot ajavat kovaa,
parkkeeraavat minne vain eikä liikennesäännöistä muutenkaan välitetä.


Tänään oli välipäivä, osaksi myöhään venyneen illan vuoksi. Tutustuimme eilen Tarmon ja Sarin opastuksella venäläiseen ruoka- ja juomakulttuuriin, mutta selvästi harjoitusta tarvitaan lisää, koska tänään ei jaksanut lähteä kaupungille. Mutta satamassa tapahtui. Vuosittaiseen Pietarin talousfoorumiin liittyvä regatta purjehdittiin täällä, navakassa tuulessa. Osaavalla kahden hengen miehistöllä oli joka veneessä 3-4 vierasta. Vuoden pelottavin tapahtuma, totesi yksi kippareista - varsinkin tässä tuulessa. Autoimme kisaveneitä lähtemään (eli estimme törmäämästä meihin) ja samoin takaisin laituriin. Neva virtaa aika kovaa ja vaikeuttaa manöveerausta.





Economic Forum näkyy myös katukuvassa. Hesan dösä uudessa käytössä (tualet).


Singerin kirjakauppa on Pietarin Akateeminen. Kahvi maksaa noin kuusi euroa.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Pitkä matka Pietariin

Pietariin on veneellä pitkä matka. Kronstadtin sulkuportin ohitettua luuli olevansa kohta perillä, mutta kesti vielä seitsemän tuntia ennen kuin kiinnityimme Krestovskyn jahtiklubin laituriin. Toista rantaa ei erottanut valtavalla vesialueella kaupungin edustalla. Alue on matala, parista metristä viiteen, joten on pysyteltävä viivasuorilla poijujen reunustamilla reiteillä.

Matkaa Kotkasta kertyi 122 nm, Haapasaaresta 108 nm ja aikaa meni kaikkiaan 22,5 tuntia. Passintarkastus suoritettiin satamassa, Suomen laivan takana. Meinasi usko loppua, kun ohjeistettu paikka oli aidan takana oleva betonilaituri. Missään ei lukenut mitään. Teki mieli maalata betoniin ohjeita seiloreille. Aidan raosta käveltiin risteilyalueen tullitaloon. Muodollisuudet hoituivat vauhdilla, kun Hanski esitti pääministeri Medvedevin myöntämän ja komealla leimalla varustetun paperin.

Krestovskyn marinassa (St. Petersburg Yacht Club) oli erittäin ystävällinen vastaanotto. Marinamaksu on 1000 ruplaa eli vajaa 30 euroa vuorokaudelta. Ensimmäisen yön nukuimme sikeästi rantabileiden ja kuppiloiden musiikista huolimatta. Etäisyys Pietariin on pitkä myös kulttuurin näkökulmasta: meininki oli niin eksoottista ja erilaista.

Sunnuntai oli täysi päivä Sarin ja Tarmon seurassa, mutta siitä ja muusta lisää myöhemmin. Nyt nukkumaan. Tuuli, sade ja sunnuntai ovat vaimentaneet rannan.

Tulli- ja maahantulomuodollisuudet hoidetaan matkustajasatamassa.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kohti Pietaria

Vietimme kaksi päivää Kotkassa Riitan ja Pekan sekä Sampon mukavassa ja vieraanvaraisessa seurassa. Kirjaudumme tänään perjantaina Haapasaaressa ulos maasta ja lähdemme illalla kohti Pietaria. Matkaa lähestymispoijulle on noin 70 nm.
Lisäys myöhemmin: Kun raja on ylitetty poijujen 15 ja 16 välistä, kutsutaan VHF:llä (CH 16) "Russian Border". Meille vastattiin ja käskettiin mennä CH 11, mutta siihen keskustelu jäi. Lähestymispoijua ennen kutsutaan "Petersburg Traffic" kanavalla 10. Vastaus tuli heti ja englanniksi. Veneen nimi käskettiin tavata, ei muuta. Ennen Kronstadtia kutsu "Granit" kanavalla 6, pyyntö saada mennä kapeasta aukosta läpi.


 Teetimme viime hetkellä näkyvän nimi- ja purjetunnuskankaan.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Välimatkoja ja outo suunta


Kotisatama Sindbad jäi taakse maanantaina 10. kesäkuuta. Tuntui oudolta lähteä maailmalle - itään. Vielä oudommalta tuntuu se, että avomeriosuus alkaa vasta Vienanmerellä, noin 700 sisävesimailin jälkeen. 

Tässä hieman orientaatiota ennen varsinaisia matkakuvauksia Venäjän seikkailulta.

Vienanmeren-Itämeren reitti rakennettiin 1930-luvulla lyhentämään ja helpottamaan kuljetuksia ja kulkua. Se kulkee pääosin pitkin jokia ja järviä. Ns. Stalinin kanavan osuus on 227 km. 

Itämereen Laatokasta laskeva Nevajoki on noin 40 mpk pitkä. Korkeuseroa on muutama metri, mikä aiheuttaa reippaan virran – meille vastaan. Euroopan suurimmalla järvellä Laatokalla purjehdimme kaikkiaan parisataa mailia, kun poikkeamme luoteiskulmassa sijaitsevassa Valamossa. Laatokan ja Äänisen yhdistävä Syvärijoki on 125 mpk pitkä ja matkalla on yksi sulku, sillä korkeuseroa on 28 m. Ääninen on Euroopan toiseksi suurin järvi ja maileja kertyy sielläkin parisataa. Sitten on vuorossa viimeinen pätkä ennen Vienanmerta, 130 mpk pitkä Stalinin kanava 19 sulkuineen. Kanavan suulta on Arkangeliin noin 150 mpk.

Arkangelin ja Norjan Vardøn välinen etäisyys on noin 500 mpk.

Eskaaderiin osallistuu 12 venettä: neljä venäläistä, neljä puolalaista sekä saksalainen, virolainen, norjalainen sekä suomalainen Manta.