Arkangel 2

Ohjelma ja aikataulu on kolme viikkoa ollut tiukka. Joko liikkeellä tai sitten erilaista kokousta, purjeparaatia, opaskierrosta tai muuta.
Reitti Petroskoista mutkittelee saarten lomassa, mutta se on hyvin merkattu reimareilla ja linjatauluilla. Ilta oli upea, kuten kuvasta näkyy.

Luna & la luna.

Ensimmäinen Stalinin kanavan suluista. Kanavaosuus kesti 48 tuntia ja oli
raskas ja väsyttävä. Sulut toimivat hyvin: kellupollareihin oli helppo kiinnittyä
ja veden tulo ja meno oli maltillista. Veneet olivat kaksi rinnakkain, isoimmat
sulkukammion reunassa kiinni.

Kylä Vienanmeren suulla

Kanavan jälkeen ajoimme suolaiseen veteen Vienanmerelle. Matkaa Solovetskin saarelle oli noin 40 nm ja saavuimme sinne puolen yön maissa. Meille osoitettiin paikka liian läheltä rantaa. Aamuyöllä laskuvesi oli matalimmillaan ja me kiinni pohjassa. Vene makasi keula alhaalla, reelinkilista ja fendarit olivat jääneet laiturin alle. Ei kiva. Meidän kyljessämme oli norjalainen No. 7 ja saksalainen Luna, kummatkin pohjassa. Yhteistoimin ratkaisuksi tuli pieni laituriremontti: irrotimme yhden laudan ja kiilasimme pari lankkua siten, että Manta pääsi nousemaan veden mukana eikä keikahtanut enemmän laiturin alle. Olemme muutenkin pitäneet eniten yhtä No. 7:n ja Lunan kanssa: mahtavaa porukkaa. Hauskaa on ollut myös puolalaisten ja varsinkin virolaisten kanssa.

Fendarit laiturin alla, reelinkilista melkein.

Keula alhaalla. Mitä tästä opimme: älä luota toisiin, tarkista vuorovesi itse!

Solovetskilla vietimme sentään kolme yötä, mutta unettomien öiden väsymys painoi. Toinen päivä kului turistina: ensin kolmen tunnin opaskierros luostarissa, sitten kaksi tuntia minibussissa pomppimassa pitkin saaren uskomattoman kuoppaisia teitä. Nähtävyytenä kirkot. Kun palasimme illalla veneelle, oli edessä taas laiturimanöövereja, kun kolme venettä lähti iltapurjehdukselle. Viimeisenä päivänä lepäilimme ja odottelimme tietoa lähtöajasta. Koko reissun aikana emme ole tienneet etukäteen mitä tapahtuu ja koska. Kaikki ovat sopeutuneet tähän erikoiseen järjestelyyn. Se on osa eksotiikkaa. Vaikka väsymys on painanut, matka on ollut kiinnostava ja ehdottomasti kokemisen arvoinen. Solovetskilta purjehdimme 150 nm Arkangeliin, aikaa kului noin 30 tuntia. Jokiosuus oli noin 30 nm. Täällä veneiden tiet eroavat. Osa lähtee takaisin samaa tietä, Luna ja Pietari I purjehtivat Frans Joosefin maalle, me ja norjalaiset suuntaamme Norjaan, puolalainen chartervene Operon puolestaan suoraan Huippuvuorille.

Solovetskin luostari